ps. pahottelen mun Suomea, yritän suomentaa noit termejä parhaani mukaan haha:D
Spirit of New Zealand on siis purjehdusvene, joka tekee eri mittasia (10 päivästä yhteen päivään) matkoja. Laivalla mukana oli meidän (Trainees) lisäksi tietenki kapteeni, kokki, engineer, kadetti, 4 Watch Assistant:ia, Leading hand eli entinen Trainee ja 3 Matea. En tiiä mikä tolle Mate:lle olis suomennos, perämies ehkä, mut ne oli sellasia yleisiä apureita jotka oli tosi hyviä purjehtimaan, jotka oli vastuussa ensiavusta, navigoinnista yms. Pelkän purjehtimisen lisäksi me opittiin monia muita taitoja, esim. leadership, eli johtajuus, resilience eli vastustus/sietokyky, teamwork ja vastuun kantaminen.
Mitä oikeen tapahtuu kun samaan veneeseen heitetään 40 toisilleen täysin vierasta nuorta, ilman mitään tietämystä purjehtimisesta? Kymmenen päivän aikana sain mielettömän läheisiä ystäviä, opin ottamaan vastuuta ja luottamaan itteeni että pystyn sen vastuun kantamaan.
Meidät jaettiin 4 ryhmään, Starboard A+B ja Port A+B, ja jokasella oli oma Watch Assistant, jonka kanssa oltiin vastuussa yhdestä laivan Stationista ja yhdestä siivouskohteesta. Laiva jaettiin 4 osaan eli stationiin, Foredeck, Mid-ship, Main ja Mizzen, jotka on myös niiden pääpurjeiden nimet. Meidän Starry A- ryhmässä oli 8 Traineeta, ja joka iltapäiväksi ja aamupäiväksi valittiin yks Trainee joka oli Leaderi.
Aamut alko 6.30 ja oli aika raahautua ylös punkasta ja heittää uimapuku päälle ja sännätä kannelle. Ekana aamuna olin ihan tokkurassa ja hoin päässäni et mitä helvettiä mä oikeen teen, juoksen uimapuku päällä pyyhe hartioilla ympäri kantta ja kuuntelen jotain stereoista kuuluvaa Mikki Hiiri-laulua. Kun kaikki oli vihdoin kannella oli meillä yhteinen warm up ennenkuin kaikkien oli vuorollaan aika hypätä mereen. Ja koska täällähän on tosiaan tällä hetkellä talvi, oli se vesi noin 7-10 asteista. Muistan vieläki sen hetken ku --pojat-- alko innoissaan hyppiä veteen ja aattelin et jos kaikki muutkin sen tekee niin pakkohan munkin. Ihmeen helposti otin sen viimeisen askeleen ja parin sekunnin kuluttua löysin itseni hyisen kylmästä vedestä. Pari sekuntia (ei oikeesti varmaan ees niin kauan) mun koko keho oli ihan paikallaan ennenkun mun aivoihin tuli viesti et jotain ehkä pitäis tehdä. Tuntu siltä kun veri olis yhtäkkiä rävähtäny kaikkiin mun lihaksiin ja kuulin päässäni "up, up!" ja aloin kauhoa kohti pintaa. Henkeä haukkoen aloin kroolata kohti verkkoa josta pääsi kiipeämään takasin veneeseen. Sen jälkeen oli kyl tosi karaistunu viikinki olo.
Pakollinen aamu-uinti on esimerkki niistä jutuista jossa testattiin meidän sietokykyä ja meidät pakotettiin (kirjaimellisesti) hyppäämään pois meidän mukavuus alueelta. Loppujen lopuksi toi aamu-uinti ei ollu niin paha juttu kun ensiks ajattelin, on tässä maailmassa pahempiakin asioita. Oikeestaan aloin jopa tykkäämään siitä jollain kieroutuneella tavalla, enkä oo ikinä ennen kyllä saanu parempaa herätystä.
Kun oltiin 8 päivää Watch Assistanttien avulla purjehdittu laivaa, oli Day 9 Trainee day ja me otettiin ohjat omiin käsiimme. Meidän joukosta äänestyksellä valittiin oma kapteeni, 2 matea, 2 navigaattoria, 2 engineeriä, 2 kokkia ja 4 watch assistanttia. Loput oli sitten "köysiteknikkoja". Mut valittiin WA:ksi, ja alkuviikosta olisin ollu ihan kauhuissani tollasesta vastuusta, mut Day 8 kehujen takia (jopa meijän kapteeni kehu mua!!) otin ylpeenä tän roolin vastaan. Trainee Dayna olin siis vastuussa Mid-shipistä, joka on siis toi masto jossa on 4 purjetta vaaka-tasossa.
Siinä se meidän kaunokainen, Spirit of New Zealand
Mun kymmenen päivän voyagen kruunas Amokura Award, joka ojennettiin Traineelle "whose community spirit and consideration to others contributed significantly to the succes of the voyage".
Purhehtiminen oli oikeesti niin mun juttu ja se henki tuolla laivalla oli vaan jotain niin ihanaa. Opin mielettömästi uusia solmuja ja termejä ja kaikkea muuta hyödyllistä. Tein sellasia juttuja mihin en ois koskaan itestäni uskonu. Kaikki kehu ja kannusti toisiaan, ja mussa on kuulemma viikinkien purjehdusverta. (Plus ranskalaisilla leteilläni ja kuuluvalla äänelläni näytin kuulemma ihan tyttöviikingiltä...) :D
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti