tiistai 4. maaliskuuta 2014

meeting my sister, again


Noora unohti aussikännykkänsä (taktikoitu) meille viime viikonloppuna, joten meidän piti nähdä vielä kerran. Hyvästelin Nooran jo viimeviikolla, mutta oli ihana yllätys nähdä vielä uudestaan ja viettää laatuaikaa siskon (ja hollantilaisten vieraiden...) kanssa. Lauantaina suunnattiin siis hostperheen kanssa Aucklandiin, josta napattiin lautta Devonportiin. Devonport ei oo saari, mutta sinne pääsee nopeemmin lautalla kun autolla. Kiivettiin siellä Mt. Victorialle, josta on mun hostperheen mukaan paras näkymä Aucklandiin. 

Sunnuntaina leivoin laskiaispullia, jotka meni aivan totaalisen pilalle. Kesken leipomisen tajusin että mulla ei oo jauhoja tarpeeksi, eikä mun hostvanhemmat ollu kumpikaan kotona sillä hetkellä. Hätäisen tekstiviestittelyn äidin ja siskojen kanssa päädyin siihen että suomalaisella sisulla meen naapurille ja kysyn saisinko jauhoja. Juttelin naapurin Waynen kanssa, joka oli supermukava, ja sain jauhoja! Tähän koko hommaan oli kuitenkin mennyt niin kauan, että taikina ehti lässähtää eikä noussut enää. Kaiken huipuks kun hostmum tuli kotiin ja kerroin tästä mun seikkailusta, sano Annette nauraen et meillä on kyllä tuolla kaapissa avaamaton jauhopussi...

Napattiin sitten mun kivikovat laskiaispullat ja lähdettiin Glenbrookeen, jossa ajettiin ajelu vanhanaikasella höyryjunalla. Sattumoisin siellä oli joku lasten päivä, ja kaikki veturit oli muutettu Tuomas Veturi- ohjelman hahmoiksi. Ajelun jälkeen vietettiin sitten "perinteinen" laskiaspulla piknik.

Mun hostvanhempien vanhemmat on alunperin Hollannista, ja muuttaneet nuorina aikuisina Uuteen-Seelantiin. Suurin osa mun hostperheen sukulaisista asuu siis vieläkin Hollannissa. Tante Adrie ja Gerard kiertelevät Uutta-Seelantia yhteensä 4 viikkoa. Olin aluks aika paniikissa, meinaan näiden vieraiden englanninkielentaito ei ollu päätä huimaava. Pysyin jotenkuten keskustelussa mukana, koska hollanti muistuttaa niinpaljon saksaa, mutta kun tante Adrie kysy multa jotain, en yleensä ymmärtänyt yhtään mitään. Aluks yritin selittää et sori en ymmärrä yhtään hollantia, mut se ei auttanut koska Adrie vaan toisti saman kysymyksen kolme kertaa kunnes nyökkäsin ja sanoin vaa jaa jaa! :D Olivat kyl ihanat ja sympaattiset ihmiset, vaikka meil ei yhteistä kieltä oikeestaan ollukkaan. Opin sanomaan hollanniks kiitos!

My sister Noora managed to forget her phone here in Waiuku, so we had to catch up with her one last time before she flew back to Australia. It was so nice to see my sister one last time for a very long time. We drove to Auckland with my hostfamily and our two guests from Holland. We took a ferry to Devonport and climbed to Mountain Victoria. The view was perfect! 

On Sunday I tried to bake Finnish buns called "laskiaispulla", but they failed so badly. While I was baking, I realised that we didn´t have enough flour and my hostparents were away. After several messages with my mum and sisters, i decided that with Finnish determination I would go to my neighbours and ask if I could borrow some flour. Decision was right, because I met our super nice neighbour Wayne, and got the flour that I needed. The dough did not rise properly because of the time I took to make it. When my hostmum came back home, she told that we had one full flourpacket in pantry. Stupid me :D

So we took my rock-hard buns and drove to Glenbrook and had a ride with the vintage steamtrain. Surprisingly it was Children's Day, and the place was full of parents with their children. All the vehicles had been transformed into characters of the show called Thomas the Tank Engine and Friends. 

My hostparents roots are in Holland, so most of their relatives still live in there. This weekend we had my hostmums aunt and her husband with us. They were such a lovely couple even though we had some troubles with connecting... But now I of course speak fluent Dutch! 





 Love you sis

 Noora tagged in place Waiheke Island


 Annette, Mike, Gerard, tante Adrie


Tuomas veturi! 
European version of haka

torstai 27. helmikuuta 2014

my feelings right now


Tänään on kulunut kuukausi siitä kun saavuin tänne. Ja vieläkin joka päivä nään jotain uutta ja ihanaa joka saa mut hymyilemään. Vaihtarivuosi ei kuitenkaan oo pelkkää hymyilyä ja ilonkyyneleitä, vaan joukkoon kuuluu myös ihan oikeita kyyneleitä. Mun ja Uuden-Seelannin ekan "kuukausipäivän" kunniaks päätin tehä tänään vähän enemmän tunnepitosen postauksen.

Mä oon vaihtariks tosi onnekas, koska mulla synkkaa mun perheen kanssa superhyvin, koulun tai kavereiden suhteen ei ole ongelmia ja oon muutenkin tyytyväinen siihen että asun just Waiukussa. Luin mun päiväkirjan ekojen päivien kirjotuksia ja päällimmäinen idea niissä oli jetlaggi ja väsymys. Enkun puhuminen ja aikaero väsytti mua tosipaljon, mutta nyt oon tottunut jo siihen että kun kaikki suomalaiset nukkuu, mä oon hereillä ja päinvastoin:D Enkun puhuminenkin alkaa sujua ja muuttuu kokoajan helpommaks.

Täällä pienet asiat voi tuntua tosi suurilta, niin positiivisessa kuin negatiivisessa merkityksessä. En oo ihminen joka itkee helposti, en itkenyt kertaakaan kun lähdin tänne. Kuitenkin, kun liikkatunnilla Ned vahingossa heitti mailan mua päin, ja opettaja kysy multa että onko kaikki hyvin, aloin mulle itellekkin yllätyksenä itkeä. Vaihtarina täytyy oppia, ettei aina itsekään osaa selittää tai ymmärtää omia tunteitaan. Kai tää on sit sitä kasvamista.


Toivottavasti tykkäsitte tällasesta vähän erilaisesta postauksesta, enskerralla kerron mun tänpäiväsestä matkasta business studies ryhmän kanssa ja kerron miten selviydyin viikonlopusta mun hostperheen hollantilaisten sukulaisten kanssa :D

maanantai 24. helmikuuta 2014

Weekend with my sister down under


Tuntuu että päivät kuluu ihan liian nopeesti, enkä osaa uskoa et oon ollut kohta täällä jo kuukauden! Talvi ja Suomeen liittyvät asiat tuntuu tällä hetkellä aika kaukasilta, vaikka oonkin seurannu talviolympialaisia ja kannustanu sekä Suomea että Uutta-Seelantia. Heräsin jopa kolmelta yöllä kattomaan Suomi-Ruotsi-ottelua, minkä Suomi sit tietenkin hävis...

Koko viime viikko oli ihan mielettömän kuuma, ja oonkin oppinut että sateenvarjoa voi käyttää moneen eri tarkotukseen. Lähipäivinä mun sateenvarjo on toimittanut lähinnä auringon varjostajan virkaa. Mun viikko huipentui, kun perjantaina hostmumin kanssa haettiin mun sisko Pukekohesta meille viettämään viikonloppua. Mun sisko Noora on ollut tammikuun alusta asti Australiassa töissä, ja tietenkin omaksumassa laid back-elämäntyyliä. "Lyhyen välimatkan" vuoksi Noora päätti piipahtaa Uudessa-Seelannissa, ja tietenkin moikata mua ennenkuin lentää takaisin Australian kautta Suomeen.

Meidän viikonloppu oli aktiviteettejä täynnä, oltiin bodyboardaamassa, vesihiihtämässä, sekä seuraamassa Thundercat Racing-nimistä pikavenekilpailua. Sunnuntaina osallistuttiin Sunset Coast Walkiin, joka on Rotaryn kerran vuodessa järjestämä tapahtuma. Alue on yksityisaluetta, joten vuoden muina päivinä noista ihanista maisemista saa nauttia vaan siellä laiduntavat lehmät. Tein viikonlopusta kuvien sijaan videon ja en tiiä mitä tolle laadulle tapahtu, mutta se on parempi jos sen kattoo suoraan Youtubesta, joten TÄSSÄ on linkki toivottavasti tykkäätte :)


It feels like that days just go on and on without even realizing it. I can´t believe that I have been here almost a month now! Winter and other things related to Finland seem to be very far away. I have (ofcourse) watched Winter Olympics and cheered when Finland or NZ is doing well. I even woke up at 3 am to watch Finland losing to Sweden in icehockey...

The whole last week was absurdly hot, so I created a new function for my umbrella. Instead of rain, it was sheltering me from the burning sun. Highlight of the week was when I had a guest from Finland (via Australia). It was my sister who has been doing work and holiday in Sydney since January. She luckily decided to come and see spectacular New Zealand (and me!!) before she flies back to Finland. 

Our weekend was full of activities. We were bodyboarding, waterskiing and watching Thundercat Race that was placed at Kariotahi Beach. On Sunday we did Sunset Coast Walk and took thousands photos because the view was just awesome. I made a video about the weekend instead of pictures, and I don´t know what happened to the quality :/ It is better if you watch the video straight from Youtube so HERE is the link, hope you all enjoy it :)



sunnuntai 16. helmikuuta 2014

Now the sun goes soft and you burn through my mind again and again


Takana täydellinen viikonloppu. Lauantaina käytiin ensin Pukekohessa Franlinin A&P -markkinoilla. Ne oli just sellaset markkinat mihin oisin voinut kuvitella Onslowin Sydämen asialla - sarjasta. Siellä oli näyttelyitä erilaisille maatilan eläimille, esim. lehmille, alpakoille ja vuohille. Valtavasti ruokakojuja, puunhakkauskilpailuja (yks mun host-äidin tuttava on Uuden-Seelannin maajoukkueessa tossa lajissa..) ja ratsastuskilpailuja. Kun oltiin kierrelty tarpeeks ympäriinsä napattiin juna Aucklandiin. Onneks mun host-äiti oli mukana, koska yllättäen juna ei saapunutkaan tai oli ainakin reippaasti myöhässä, joten mun mum joutu heittämään meidät seuraavaan kaupunkiin josta lähti enemmän junia. Julkinen liikenne on täällä toooosi surkeeta, joten melkeen kaikilla nuorilla on omat autot, tai sit ne joutuu vaan luottamaan vanhempien uhrautuvaisuuteen:D

Aucklandissa oli tavallista vauhdikkaampaa, koska samalle viikonlopulle sattu Eminemin konsertti, Auckland warriorsien peli ja kiinalaisten uusivuosi Lantern Festival. Warriorsien pelin takia oli koko kaupunki täynnä naamiasasuihin pukeutuneita faneja. Meidän päätavoitteena oli shoppailu, mutta käytiin tsekkaamassa Lantern Festivaalit. Mun seurana oli kaksi koulukaveria Waiukusta ja Vera, joka viettää vaihtovuottaan Aucklandissa. Oli rentouttavaa pälättää Suomea jonkun kanssa, ja oli muutenkin kiva vaihtaa kuulumisia. Veralle on tosi helppo puhua koska ollaan tällä hetkellä niin samassa elämäntilanteessa. Veran vaihtariblogiin pääsee TÄSTÄ.

Sunnuntaina meillä oli eka virallinen chapter meeting, ja luvassa oli vesihiihtoa, veneilyä, grillailua ja auringonottoa. Tapasin muiden vaihtareiden lisäksi myös kolme tyttöä jotka ovat lähössä vaihtoon Elokuussa, ja kaksi returneeta jotka olivat juuri palanneet vaihtovuodeltaan takaisin Uuteen-Seelantiin. Kun mukana oli vielä suurimman osan host-perheet, oli meitä aika iso ja meluisa porukka. Koitin vesihiihtoa ja biscuitingia, eli renkaan kanssa veneen perässä roikkumista:D Laskettelutaustasta oli selvästi etua vesihiihtäessä, mut se oli tosi rankkaa käsille ja mun kämmenet on vieläkin ihan punaset. Oli kyllä ihan mahtava kokemus, suosittelen kaikille. Mulla ei oo nyt kuvia missä ite vesihiihtäisin tai olisin biscuitin kyydissä, koska ne on yhen Jenniferin kamerassa, mut saan ne varmasti lähipäivinä ja postaan sitten tänne blogin puolelle :) Hyvää hiihtolomaa suomalaiset!!

What a perfect weekend. On Saturday my hostmum took me to Franklin´s AMP festival. The atmosphere was great and weather was on our side. I saw lots of cows, alpacas goats and other animals. I also tasted a spindspud for a first time and it was so good! After we had walked around the area we went to Pukekohe trainstation, but our train didn´t show up... Sorry mates but public transport here sucks:D Luckily my hostmum drove us to Papakura and we finally got to Auckland. There I met Vera, who is also an exchange student from Finland. It was really relaxing to speak Finnish with someone, and it felt like Vera and I understood each other very well because we are both in same situation, speaking different language that you are used to with people you don´t know very well YET. If you want to check out Vera´s blog, just press HERE.

On Sunday I had my first chapter meeting and it was at the Waikato River. I met other exchange students and also two returnees and couple kiwigirls who will start their exchange year in August. The weather AGAIN was wonderful and I tried waterskiing (and fell down on to my face couple times...) and biscuiting. I think that if you have ever tried snow skiing, waterskiing is a lot easier but it is really hard for your arms. Sorry I don´t have any evidence about that I actually did waterskiing and biscuiting because all the pictures are in Jennifer´s camera right now. I will hopefully get them soon so I can post them to my blog too:) Happy wintersportholidays Finns!






torstai 13. helmikuuta 2014

Happy Valentine´s day!


Oon ollut nyt vähän laiska päivittämään blogia, ja jottei tästä tulis ihan kamalan sekavaa niin kerron nyt vaan lähipäivien tapahtumista. Hankin tänään mun salikortin paikallisella kuntosalilla (ja nyt on kova ikävä Elixiaa) ja maanantaina mulla ja Moanalla on tapaaminen personal trainerin kanssa ja meille tehdään saliohjelmat:D Huomenna suunnataan heti aamusta Aucklandiin parin koulukaverin kanssa, ja kaupungissa nään myös ihanan Veran joka lähti samaan aikaan vaihtoon Suomesta Uuteen-Seelantiin mun kanssa:) Sunnuntaina mulla ja 7 muulla vaihtarilla mun chapterilta on ohjelmassa vesihiihtoa. Jaiks!

Ystävänpäivän kunniaks morning tealla jaettiin muiden toisille lähettämiä kirjeitä, suklaata ja ruusuja. Ihmiset jako toisilleen "suukkoja", eli Hershey Kisses-nimisiä suklaakonvehteja. Valentine´s day oli aika erilainen kun mihin oon Suomessa tottunu, ja täytyy kyllä myöntää että suomalainen Ystävänpäivä vie voiton.

Torstai-illalla olin Alycen ja Callumin synttäreillä paikallisessa thai-ravintolassa. Saatiin selville että meidän symppis tarjoilijalla sattu olemaan myös synttärit samana päivänä. Ruoka oli superhyvää ja seura vielä parempaa. Kun oltiin syöty, niin kaikki alko ottamaan kuvia toistensa kanssa ja tunsin itteni ihan joksikin julkkikseks kun kaikki halus ottaa kuvan mun kanssa haha:D Oli kyllä ehdottomasti ihanin ilta tähän mennessä Uudessa-Seelannissa.



Synttärisankarit 






Haha sorry Bradley :DD Tää kuva tiivistää uusiseelantilaisten mielipiteen salmiakista. 

 Päivän tärkein asia: HYVÄÄ SYNTYMÄPÄIVÄÄ VENLA! 
Ei etäisyys ei vuodetkaan ei mikään meitä erota :3

sunnuntai 9. helmikuuta 2014

Swimming sports


Perjantaina käveltiin koulun sijasta suoraan uima-altaalle, jossa järjestettiin meidän koulun swimming sports-tapahtuma. Niille jotka eivät halunneet osallistua uimakisoihin, päivä oli normaali koulupäivä. Mut meidän year 13 (hahaaaa) ei tarvinnu osallistua itse kisoihin vaan riitti että mentiin paikalle ja kannustettiin omaa taloa. Kaikki oli pukeutunu oman talon väriin, laittanut kasvomaalia ja pukeutunut hassuihin asusteihin. Uimakisatkaan ei oikeestaan ollut kovinkaan vakavamieliset, vaan tosi moni meni sinne jonkun uimalelun kanssa ja vaan lillutteli radan läpi saadakseen pisteitä omalle talolle:D Ääni käheenä huudettiin koko päivä oman talon kannustushuutoja (meil oli battle vihreen talon kanssa) ja chillattiin auringossa. Ei paha koulupäivä. Bonuksenä mulla muistona jopa ihanat sandaalirajat :)











Vihollisleirissä


 Kaorit eli keltaset tuli tanssimaan meidän talolle haka-tanssin ja mä urpo olin just sillon ite visiitillä keltasten alueella joten sain kuvia vaan takaapäin :(






Unohdin mainita ehkä tärkeimmän asian eli jeeeee Totara House voitti pisteillään koko uimakilpailun! Se ei ollut kuitenkaan viikonlopun ainoa voitto, vaan me täällä innokkaana kisakatsomona juhlittiin kun Uuden-Seelannin rugbyjoukkue nimeltä Black Sevens voitti kultaa! Sevens ei oo ihan tavallista rugbya, vaan siinä erät kestää vaan  7 minuuttia ja kummallakin joukkueella on kentällä kerrallaan 7 pelaajaa. Se oli oikeesti  tosi viihdyttävää katsottavaa, koska pääidea oli niin helppo että tällanen amatöörikin ku mä niin pääsi heti peliin kiinni.

Älkää säikähtäkö! Tää on tosi vanha perinne että noi tanssii aina ton haka-tanssin :D



torstai 6. helmikuuta 2014

Waitangi Day


Tänään mulla oli vapaa päivä koulusta, koska kiwit juhlii Waitangi Dayta joka on historiallisesti tärkeä päivä. Waitangi Day oli siis se päivä jolloin maorit ja eurooppalaiset laati keskenään sopimuksen maankäytöstä yms. Niinkun yleisesti löytöretkissä kävi, hyötyvänä osapuolena oli eurooppalaiset eikä alkuperäisasukkaat ja monia vääryyksiä hyvitetään vielä tänäkin päivänä. Kierrellen ja kaarrellen päästään vihdoin aiheeseen. Mun hostveli joka asuu vähän yli tunnin ajomatkan päässä tuli kylään meille ja lähdettiin Wrights Watergardens- nimiseen paikkaan. Kuvat kertoo enemmän kuin tuhat sanaa :) 

ps. Koska tänään on Runebergin päivä sivistin mun hostperhettä ja kerroin niille kuka Runeberg oli ja näytin miten me suomalaiset juhlistetaan Runebergin päivää (syötin niille mun tekemiä Runebergin torttuja). Nauroin pikkasen kun ne yritti lausua sanaa "Runebergin torttu" :D